Liiga-kaudesta 2026–2027 on tulossa poikkeuksellinen monella tavalla, ja nyt myös eurot vahvistavat sen. Liiga-seurojen maanantaina 24. elokuuta julkaisemat pelaajabudjetit nousevat yhteensä 50,92 miljoonaan euroon. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Liigan ilmoitettujen pelaajabudjettien yhteissumma ylittää 50 miljoonan euron rajan.
Kasvu on huomattava. Vielä kaudella 2025–2026 Liigan 16 seuraa ilmoitti käyttävänsä pelaajiinsa yhteensä noin 40,25 miljoonaa euroa. Nyt sarjassa pelaa Jokereiden mukaantulon myötä 17 joukkuetta, mutta ennätyslukemaa ei voi selittää pelkästään yhdellä uudella seuralla.
Kun Jokerien 3,74 miljoonan euron budjetti jätetään kokonaan pois laskuista, muiden 16 Liiga-seuran pelaajabudjetit ovat noin 47,18 miljoonaa euroa. Kasvua viime kauteen tulee siis lähes seitsemän miljoonaa euroa. Yle kertoo kasvun olevan vajaata seitsemää miljoonaa euroa myös Liigan vertailussa.
Liigassa onkin käynnissä todellinen panostusten vuosi.
Liigan pelaajabudjetit 2026–2027 joukkueittain
Suurimmalla pelaajabudjetilla kauteen lähtee HIFK. Helsinkiläisseura käyttää pelaajistoon ilmoituksensa mukaan tasan neljä miljoonaa euroa. Kärpät seuraa aivan perässä 3,90 miljoonalla eurolla.
Liigaan palaava Jokerit nousee välittömästi sarjan rahakkaimpien joukkueiden joukkoon 3,74 miljoonan euron pelaajabudjetillaan ja ohittaa niukasti Tapparan.
| Sijoitus | Joukkue | Pelaajabudjetti 2026–27 |
|---|---|---|
| 1. | HIFK | 4,00 M€ |
| 2. | Kärpät | 3,90 M€ |
| 3. | Jokerit | 3,74 M€ |
| 4. | Tappara | 3,72 M€ |
| 5. | Lukko | 3,65 M€ |
| 6. | Ilves | 3,45 M€ |
| 7. | JYP | 3,30 M€ |
| 8. | KalPa | 3,00 M€ |
| 9. | Kiekko-Espoo | 3,00 M€ |
| 10. | TPS | 3,00 M€ |
| 11. | Pelicans | 2,60 M€ |
| 12. | SaiPa | 2,50 M€ |
| 13. | Ässät | 2,45 M€ |
| 14. | Sport | 2,42 M€ |
| 15. | HPK | 2,20 M€ |
| 16. | KooKoo | 2,20 M€ |
| 17. | Jukurit | 1,80 M€ |
| Yhteensä | 50,92 M€ |
Liigan kärkipää on samalla poikkeuksellisen tasainen. HIFK, Kärppien, Jokereiden, Tapparan ja Lukon välillä on vain 350 000 euroa, vaikka kaikki viisi käyttävät pelaajistoonsa vähintään 3,65 miljoonaa euroa.
HIFK nousi neljän miljoonan euron kerhoon
Budjettivertailun suurin yksittäinen luku löytyy Helsingistä. HIFK nostaa pelaajabudjettinsa viime kauden 3,15 miljoonasta eurosta neljään miljoonaan.
Kasvua tulee peräti 850 000 euroa.
HIFK ei ole kuitenkaan ainoa seura, joka painaa kaasua. Kärpät nostaa budjettinsa 3,25 miljoonasta 3,90 miljoonaan euroon ja Lukko 3,05 miljoonasta 3,65 miljoonaan.
Kaikkein suurimman euromääräisen korotuksen tekee kuitenkin Kiekko-Espoo. Espoolaisten pelaajabudjetti kasvaa kahdesta miljoonasta kolmeen miljoonaan euroon eli kokonaisella miljoonalla.
Myös Sport kuuluu kauden mielenkiintoisimpiin nousijoihin. Vaasalaisten pelaajabudjetti oli viime kaudella noin 1,7 miljoonaa euroa, kun nyt käytössä on noin 2,42 miljoonaa euroa.
Jokerit palaa Liigaan heti yhdellä suurimmista budjeteista
Jokereiden paluu muuttaa Liigan taloudellista asetelmaa välittömästi.
Helsinkiläisseuran 3,74 miljoonan euron pelaajabudjetti on koko sarjan kolmanneksi suurin. Jokerit jättää heti taakseen muun muassa Tapparan, Lukon, Ilveksen ja JYPin.
Jokereiden mukaantulo kasvattaa luonnollisesti koko Liigan yhteenlaskettua pelaajabudjettia, mutta vielä merkittävämpää saattaa olla sen välillinen vaikutus.
Kun Suomen suurimmille pelaajamarkkinoille tulee uusi maksukykyinen seura, kilpailu kotimaisista huippupelaajista lisääntyy. Pelaajalle tämä on hyvä uutinen. Seuroille tilanne tarkoittaa puolestaan sitä, että kilpailukykyisen joukkueen rakentaminen voi maksaa aikaisempaa enemmän.
Jokereiden paluu ei siis tuo Liigaan ainoastaan yhden uuden 3,74 miljoonan euron budjetin. Se voi nostaa koko markkinan hintatasoa.
Liigan superkausi näkyy nyt suoraan euroissa
Kaudella 2026–2027 on tavallista suurempi merkitys, koska kyseessä on Liigan sarjauudistukseen liittyvä siirtymäkausi. Kauden sijoitukset vaikuttavat siihen, mitkä seurat jatkavat seuraavalla kaudella uudessa A-Liigassa.
Tämä on muuttanut joukkueiden riskilaskelmaa.
Normaalisti muutaman sadantuhannen euron lisäpanostusta voidaan pohtia sen kautta, kuinka paljon parempi mahdollisuus sillä saadaan pudotuspelipaikkaan. Nyt vaakakupissa voi olla koko seuran tuleva sarjataso ja sitä kautta esimerkiksi yleisö-, yhteistyökumppani- ja televisiotulojen kehitys.
Liigan toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen arvioi Ylelle, että vähintään puolet tämän kauden merkittävistä lisäpanostuksista liittyy juuri poikkeukselliseen superkauteen.
Seuroille kallis pelaaja voikin tällä kertaa olla pienempi riski kuin liian heikolla joukkueella kauteen lähteminen.
Yli 50 miljoonan euron raja on Liigalle myös positiivinen uutinen
Pelaajabudjettien voimakasta kasvua on helppo tarkastella pelkästään kulujen kautta, mutta kehityksessä on myös paljon positiivista suomalaisen jääkiekon kannalta.
Ensimmäinen merkittävä vaikutus näkyy pelaajien pitämisessä Suomessa. Liiga joutuu kilpailemaan pelaajista esimerkiksi Ruotsin SHL ja Sveitsin NL kanssa. Mitä enemmän suomalaisseuroilla on käytettävissä rahaa pelaajiin, sitä paremmat mahdollisuudet niillä on pitää kotimaisia laatupelaajia Liigassa pidempään.
Sama toimii myös toiseen suuntaan. Kasvavat budjetit mahdollistavat aikaisempaa kovempien ulkomaalaisvahvistusten ja ulkomailta palaavien suomalaispelaajien hankkimisen.
Jos pelaajamateriaalin taso nousee, myös itse tuote paranee.
Kovempi kilpailu voi tehdä Liigasta kiinnostavamman
Yksi budjettien kasvun kiinnostavimmista piirteistä on rahan jakautuminen.
Liigan kärjessä ei ole yhtä ylivoimaista talousmahtia, vaan useita lähellä toisiaan olevia seuroja. HIFK, Kärpät, Jokerit, Tappara ja Lukko mahtuvat kaikki erittäin pieneen budjettihaitariin. Myös Ilves ja JYP ovat aivan tuntumassa.
Samalla keskikastissa tapahtuu.
KalPa, Kiekko-Espoo ja TPS ilmoittavat kukin tasan kolmen miljoonan euron budjetin. SaiPan budjetti nousee 2,5 miljoonaan ja Sportin jo yli 2,4 miljoonaan euroon.
Rahalla ei tietenkään osteta automaattisesti sarjapisteitä. Se antaa kuitenkin useammalle seuralle mahdollisuuden rakentaa syvän ja kilpailukykyisen pelaajiston.
Jos tämä näkyy tasaisempina otteluina ja useampana realistisena mestariehdokkaana, vaikutus voi levitä paljon pelaajapalkkoja laajemmalle.
Parempi sarja voi tarkoittaa enemmän katsojia, suurempia kumppanuussopimuksia, kiinnostavampia televisio-otteluita ja vahvempaa Liiga-brändiä.
Syntyy parhaassa tapauksessa positiivinen kierre: seurat panostavat enemmän pelaajiin, urheilullinen tuote paranee, kiinnostus kasvaa ja lisääntyvät tulot mahdollistavat uusia panostuksia.
Pelaajien palkkojen nousu vahvistaa suomalaisen jääkiekon asemaa
Yli 50 miljoonan euron kokonaispotti tarkoittaa käytännössä myös sitä, että Liiga tarjoaa ammattipelaajille aikaisempaa suuremman palkkamarkkinan.
Tällä voi olla vaikutusta koko suomalaiseen pelaajapolkuun.
Nuorelle pelaajalle Liigasta voi tulla entistä houkuttelevampi vaihtoehto ennen lähtöä ulkomaille. Kokeneelle suomalaispelaajalle paluu kotimaahan ei puolestaan välttämättä tarkoita yhtä suurta taloudellista kompromissia kuin aikaisemmin.
Samalla seurojen kilpailu pelaajista pakottaa kehittämään muutakin kuin palkkatarjouksia. Harjoitteluolosuhteet, valmennus, pelaajakehitys, asuminen ja koko organisaation ammattimaisuus korostuvat, kun samoista pelaajista taistelee useampi maksukykyinen seura.
Budjettilukuja voidaan nyt vertailla aikaisempaa paremmin
Tämän vuoden luvuissa on kuitenkin yksi tärkeä huomio.
Liiga on yhdenmukaistanut tapaa, jolla seurat ilmoittavat pelaajabudjettinsa. Uuden käytännön mukaan luku sisältää pelaajien bruttopalkat, luontaisedut kuten asunnot ja autot sekä mahdollisia bonusvarauksia. Työnantajan sivukuluja pelaajabudjettiin ei sisällytetä.
Liiga tekee seurojen ilmoittamille luvuille myös laaduntarkastuksen. Lisäksi tarkoituksena on julkaista jatkossa keväisin toteutuneet pelaajabudjetit, jolloin ennen kautta ilmoitettuja arvioita voidaan verrata todelliseen rahankäyttöön.
Siksi koko 50,92 miljoonan euron kasvua ei pidä tulkita puhtaasti palkkojen nousuksi. Osa erosta aikaisempiin vuosiin syntyy tarkemmasta ja yhtenäisemmästä raportoinnista.
Siitä huolimatta kehityksen suunta on poikkeuksellisen selvä.
Liigan pelaajabudjetit ovat nousseet uudelle tasolle
Kaudesta 2026–2027 voidaan jo ennen ensimmäistä kiekonpudotusta puhua taloudellisena merkkipaaluna.
17 Liiga-seuraa käyttävät pelaajabudjetteihinsa yhteensä 50,92 miljoonaa euroa, eikä kyse ole vain Jokereiden tuomasta lisäyksestä. Viime kaudella mukana olleiden seurojen panostukset kasvavat lähes seitsemällä miljoonalla eurolla.
Se kertoo poikkeuksellisen tärkeästä kaudesta, mutta samalla myös siitä, että suomalaisessa seurakiekossa uskalletaan investoida urheilulliseen tuotteeseen.
Jos lisääntynyt raha johtaa parempiin pelaajiin, tasaisempaan sarjaan ja kasvavaan yleisön kiinnostukseen, 50 miljoonan euron rajan rikkoutuminen voi jälkikäteen näyttää paljon suuremmalta asialta kuin pelkältä uudelta budjettiennätykseltä.
Se voi olla merkki siitä, että Liigan taloudellinen ja urheilullinen kilpailu on siirtymässä kokonaan uudelle tasolle.
